Eli vaikuttaako nimitys lopputulemaan?

Yleisönosaston vakioaiheita: Koirankakka: mitä, missä, milloin ja ennen kaikkea, miksi? Missä polkupyöräilijän pitää ajaa ja saako vai pitääkö pyöräilijän pimputtaa? Kuinka ajetaan kiertoliittymässä? Kenen vastuulla on raitilla rälläävät lättähattumoporaggarit? Nämä ja monta muuta kiertää ja hiertää vakiovaikertajia vuoden läpeensä. Joulun lähestyessä yksi aihe on kuitenkin ylitse muiden: saako parvekkeille tai pihan kartiotuijaan virittää valoja jo lokakuussa, milloin ne tulee sammuttaa ja ovatko ne ulko-, talvi- vai jouluvaloja.

Täällä panimomaailmassa mietitään ja myös vastataan ahkerasti kysymykseen, pitääkö joulupöydässä olla joulu- vai talviolutta vai kävisikö tilanteeseen ja tunnelmaan sopiva mikä hyvänsä, etikettiin takertumaton, hyvä olut? Lainsäädäntömme on sen verran helpottanut ratkaisua, että etiketin kuvituksessa ei tätä nykyä saa käyttää sesonkeihin liitettäviä satuhahmoja. Siksi jouluolutetiketeissä ei ole, vaikka eivät tarua olekaan, tonttuja ja Joulupukkia.

Sesonkituotteet ovat vuodenaikaan sovitettuja tuotteita, joille suunnitellaan reseptin lisäksi myös teemaan sopiva pakkaus. Mitä pidempi sesonki, kuten vaikkapa kesä, sen mukavampaa tuotteen valmistajalle ja myyjälle, se on selvä. Tänä vuonna kuluttajille on ollut tarjolla jos minkälaista 100-vuotista taivaltamme täydentävää, koristavaa ja kehystävää tuotetta, mutta loppuu se 100-vuotisjuhlavuosikin aikanaan, mihin liittyvää alelaarituotetta lienee kauppojen valikoimissa melkoinen määrä niin elintarvike- kuin kuivatavarapuolellakin vuoden vaihtuessa 101:ksi.

Haastavimpia valmistajille ovat lyhyet sesongit, kuten pääsiäinen ja joulu, jotka rajoittuvat vain muutamaan päivään mutta jotka luonteeltaan ovat juhlia, joihin elintarvike- ja juomateollisuuden on perinteisesti reagoitava.

Vaikka kaupan alalla joulunaikaa on venytetty jo pitkälle syksyyn, varsinainen jouluoluen sesonki on joulua edeltävä viikko. Ja kun joulu on ohi, jäävät joulupallojen ja havuköynnösten kuvilla etiketöidyt olutpullot ja -tölkit hyllyihin sinne kinkkujen, lanttuloorien ja rosollien kaveriksi. Siksi yhä useampi panimo on alkanut valmistaa talviolutta. Reseptit myötäilevät jouluoluita, mutta ulkoasu on suunniteltu kestämään koko kalenteritalven, termisestähän meillä ei liene tätä nykyä toivoa.

Jouluksi ja talviaikaan oluen ystävät useimmiten valitsevat tumman lager-oluen. Sahdillakin on joulupöydässä ansaittu ja perinteinen paikkansa, mutta useammin kuin tummaa olutta, sahtia nautitaan myös kesäaikaan heinätöiden lomassa. Tumma tai puolitumma olut, mieluusti myös suodattamaton, passaa mainiosti läpi jouluisen aterian ja jopa jouluruokien valmistuksessa voi mainiosti käyttää tummaa olutta. Kokeilemisen arvoinen lisuke kinkulle tai kalkkunalle on esimerkiksi balsamicolla ja tummalla oluella marinoidut punasipulirenkaat. Tai jos se palapaisti kuuluu joulupöytään, ei ole huono idea täräyttää sinne pieni loraus stoutia mureuttajaksi ja kärjeksi.

Ja onhan noita, joulujuomiksi vaihtoehtoja. Oletko koskaan maistanut kvassia, venäläistä mietoa leipäolutta? Entä julmustia, ruotsalaisten alkoholitonta joulujuomaa eli limpsaa, jonka valmistuksessa on käytetty humalaa ja mallasta? Kumpainenkin näistä muistuttavat kovasti omaa, myös vaarinkaljaksi kutsuttua kotikaljaamme, jota kotioloissa meillä valmistetaan eniten juuri jouluksi. Muutenhan tuota ruokajuomaa on tarjolla miltei jokaisessa lounasta tarjoavassa noutopöydässä. Harvoin kuitenkin maustamme kotikaljaamme humalalla, taitaa olla nykyään keltaisesta pahvilaatikosta valmis mallasuute-kuivahiiva –yhdistelmä sokerilla ja vedellä viimeisteltynä suosituin tapa valmistaa tätä pitopöytien vakiokalustoa.

Kuten tummien oluiden, niin myös esimerkiksi julmustin sesongit osuvat jouluun ja pääsiäiseen. Pääsiäisenä ruotsalaiset vaihtavat etiketin pulloon ja tarjoavat saman tuotteen påskmustina. Entä glögi? Sekin on alun perin tehty lämmittämään talvessa paleltuneita työmiehiä. Kylmä se on meillä juhannuksenakin ja lämmikettä tarvitaan, miksei silloin voisi lämmittää kupillisen glögiä kun sitä kuitenkin on sinne kaapin perukoille jäänyt? Kuten joulun, niin myös pääsiäisen aika on kovin lyhyt, eikä tummia, pajunkissaetiketein varustettuja olutpulloja tahdo enää keväämmällä myymälöiden hyllyiltä pölyn alta erottaa, vaikka todistettavasti niitä siellä on. Ainoastaan jouluun tiiviisti yhdistetty juoma, eggnogg, joutaa minun puolestani jäämäänkin vain joulun ajan vitsaukseksi, mikä henkilökohtaisena mielipiteenä kirjattakoon.

Oli se etiketti mikä hyvänsä, ei nimi miestä – tai siis henkilöä – pahenna. Eli jos muutenkin pidät tummista, makeahkoista, täyteläisistä ja maltaisista oluista, ja sitä hyllystä vielä pääsiäisenä jouluversiona löytyy, voi sen sinne ostosten joukkoon ihan hyvin sujauttaa. Ei se tunnelma siitä lätsähdä, etiketistä, voi virittää jopa keskustelua siitä, onko tuote pöydässä etiketin mukainen.

Panimon väki toivottaa kaikille hyvää 100:tta itsenäisyyspäivää ja tunnelmallista joulun aikaa.

8.12.2017, Hannele Janhunen

Niin ja vastaukseni otsikon kysymykseen: ne ovat kausivalot, joiden tehtävänä on valaista pimeää iltaa, on se sitten syyskuussa tai maaliskuussa.

Sama.